Tämän vuoden valtakunnallisella poliitikon museoharjoitteluviikolla saimme vieraaksemme Sastamalan sivistyslautakunnan puheenjohtajan Sari Hassin (kesk.). Museoharjoittelussa tutustuttiin tällä kertaa erityisesti lasten ja nuorten vapaa-ajan lukemista vahvistavaan toimintaan.
Sarin inspiroiva ja positiivinen elämänasenne tulee esiin heti ensi kohtaamisesta lähtien, ja iloinen hymy tarttuu. Sari pyrkii elämään ”jokaisen päivän kuin se olisi viimeinen”, ja en voi olla samastumatta näihin ajatuksiin. Jokainen päivä on arvokas lahja, eikä huomisesta kukaan tiedä. Positiivisen asenteen lisäksi huomioni kiinnittyy Sarin pulppuavaan puheeseen: luonteva puheliaisuus selittyy pian karjalaisjuurilla. Ajattelen, että tässä on nainen oikealla paikallaan: päätöksenteossa politiikan kentillä sekä työssä päihdepuolen sairaanhoitajana tarvitaan juuri näitä ominaisuuksia.
Aluksi juttelemme ja tutustumme porukalla. Sari kertoo harrastavansa ”politiikkaa, teatteria ja ammuntaa”. Teatteriharrastus on Sarille viime vuosien uusi aluevaltaus, ja hän onkin jo päässyt valloittamaan Vammalan teatterin lavan lisäksi valkokankaatkin Ajattomien Filmien Peltipurkkiunelmia-elokuvan (2025) myötä. Mahtaako teatteriharrastuksesta olla jotain hyötyä politiikan kentällä?
”Teatterissa on mukana monenlaisia ihmisiä, erilaisia persoonia, kuten myös politiikassa ja muuallakin elämässä. Jokaiselle on kuitenkin tilaa olla mukana omana itsenään. Teatteriharrastus on osaltaan osoittanut minulle niitä vahvuuksia, mitä minussa on ja miten voin tuoda niitä esille niin, että vahvuuksistani on hyötyä kaikessa, mitä teen. Teatterissa olen myös päässyt kehittämään itseäni, ja siitä olen erittäin kiitollinen.”
”Tietyllä tapaa tämä harrastus on myös vahvistanut tilanteidenlukutaitoani ja ymmärrystäni ihmisten toiminnasta, käyttäytymisestä ja niistä tunteista, mitä eri tilanteet saattavat nostaa esille”, Sari pohtii.
Kieli luo todellisuutta
Kieliammattilaisena kiinnitän huomiota Sarin sanavalintoihin, joille hän on selvästi uhrannut ajatuksen jos toisenkin. Sari haluaa esimerkiksi puhua ”syrjäseutujen” sijasta ”rajaseuduista” – onhan termeissä kieltämättä hyvin erilainen kaiku. ”Matalan kynnyksen palvelut” ovat Sarin suussa mieluummin ”kynnyksettömiä palveluita”. Merkitystä on myös, tehdäänkö työtä ”rajapinnoilla” vai ”yhdyspinnoilla”. Sari perustelee sanavalintansa hyvin, ja hän on selkeästi miettinyt, minkälaisen viestin hän haluaa puheillaan välittää. Huolellinen kielenkäyttö on tullut poliitikolle varmasti tutuksi, sillä ei ole yhtään tavatonta että päättäjien sanomisia esimerkiksi väännellään tai irrotetaan asiayhteyksistään. Tällaisessa asemassa sanavalinnoilla on siis paljonkin väliä.
Sarille täsmällinen kielenkäyttö ja sanavalinnat ovat tärkeitä: ”Pohjana tälle kaikelle on yläasteella (nykyisin puhutaan yläkoulusta, mutta se oli sen ajan termi) minua opettanut erinomainen äidinkielenopettaja”, hän kertoo. ”Hän edellytti ensinnäkin kieliopin osaamista; pilkut, pisteet, väliviivat ja yhdyssanat tuli osata. Hän innosti lukemiseen, kirjoittamiseen ja sitä kautta itsensä ilmaisuun. Sitä olen jatkanut siitä lähtien.”
Koen, että täsmällinen kielenkäyttö, selkokieliset sanat puhuessa ja oikeiden termien käyttäminen lisäävät ymmärrystä, jolloin myös väärinymmärrykset ja -tulkinnat asioista vähenevät tai poistuvat, Sari summaa.
”Museo on kävijälle lepokeidas”
Sari työskentelee itse sotealalla. Hän kertoo näkevänsä työssään sen, miten monin tavoin kulttuuri vaikuttaa hyvinvointiin. Mielen hyvinvointi on kaiken perusta ja olennainen tekijä toimintakyvyn ylläpidossa. Erilaiset kulttuuriaktiviteetit, kulttuurin kokeminen ja oman luovuuden harjoittaminen luovat kokemusta osallisuudesta. Kun ihminen kokee kuuluvansa johonkin, sillä on positiivisia vaikutuksia mielen hyvinvointiin.
Sarin omassakin elämässä kulttuurilla on vahva sija: ”Koen sen kokonaisuutena suurena osana ihmisen hyvinvointia, mielenterveyttä ja yhteisöllisyyden kokemusta. Kulttuurialoja ja -toimijoita on paljon, monenlaisia, ja kaiken kaikkiaan kulttuurista saamani elämykset ovat itselleni tärkeitä.” Sari sanoo, että se, mikä kulloinkin ”kolahtaa”, riippuu omasta tunnetilasta sillä hetkellä, omasta elämäntilanteesta tai jostakin muusta kokemukseeni vaikuttavasta tekijästä:
”Museoissa käyn katsomassa kiinnostavia näyttelyitä tai pysyvää esineistöä. On myös tärkeää ns. haastaa itsensä ja mennä välillä sellaisen kulttuurin äärelle, joka ei ole omalla mukavuusalueella. Sekin saattaa yllättää pelkästään positiivisesti!
Sarin mielestä museot ovat paljon muutakin kuin pelkät näyttelyt, ja sen näkyväksi tekeminen olisi hänen mielestään tärkeää. ”Museo on kävijälle kuin lepokeidas, jossa kukaan ei vaadi itseltä mitään” hän kuvailee osuvasti.
Yhteistyö lisää ymmärrystä
Sastamalassa tehdään laajaa moniammatillista yhteistyötä lukutaitotyön, kulttuurihyvinvoinnin ja kulttuurimatkailun edistämiseksi. Sari on saanut tehtäväkseen pohtia yhdessä museoväen kanssa, kuinka tehty lukutaitotyö saataisiin entistä näkyvämmäksi niin paikallisesti, maakunnallisesti kuin valtakunnallisesti. Sarin mielestä viesti menisi parhaiten perille konkretian kautta. Jalkautuminen ihmisten pariin olisi tärkeää, koska ihmisten kohtaaminen ja vuorovaikutus tekevät parhaimman vaikutuksen ja jättävät muistijäljen. Sari sanoo, että asioista kannattaa ehdottomasti tehdä numero! Koko joukko painottaa erityisesti myös yhteistyön ja kommunikoinnin merkitystä. ”Yhteistyö lisää ymmärrystä eri toimijoitten välillä”, Sari muistuttaa.
Hyvien keskustelujen jälkeen nautimme vielä Kirjakahvila Pukstaavissa herkullista tomaattikeittoa ja tuoretta leipää. Hyvässä seurassa päivä kuluu rattoisasti – kiitos vierailusta, Sari!
***
Lue Alueviestin juttu Sarin vierailusta museoilla.
Poliitikon museoharjoittelu -kampanjan perusajatus on kutsua poliitikkoja tutustumaan museon toimintaan käytännönläheisellä tavalla. Samalla tehdään näkyväksi museoiden toimintaa kulissien takana. Museovierailuilla tuodaan esille museoiden monipuolista työtä ja koko Suomen kattavan museoverkoston yhteiskunnallista merkitystä. (Teksti: museoliitto.fi)
Kirjoittanut
Jenna Kallio
tuottaja-tiedottaja
