Kevät kasvaa kohisten ja on aika jatkaa yhteisöllisten lukuvinkkien parissa. Aloitetaan lukujumin taltutus yhdellä lukuvinkkien klassikolla, joka on jopa saanut paikan Museoviraston ylläpitämässä Elävän perinnön wikiluettelossa! Iltasatu tai iltaluku on monelle rakas ja tuttu perinne, joka ei esittelyä kaipaa. Vaikka tapa on jo moneen kotiin vakiintunut, on turha kätkeä iltasadun tai iltaluvun ihanuutta vakan alle. Iltasatu todella ansaitsee paikkansa elävänä perintönä sekä mainintansa yhtenä yhteisöllisen lukemisen esimerkkinä!
Iltasatu, tai nyt lapsen ollessa jo vähän vanhempi, iltaluku, on meillä perinne, mistä ei haluta luopua puolin eikä toisin. Koululaiselle se on tärkeä hetki rauhoittumiseen ja kuuluu iltapuuhiin vähän samaan tapaan kuin hampaidenpesu. Samaan tapaan itselle aikuisena kirjan lukeminen koululaiselle on pieni hetki pysähtyä. Lukuhetken aikana saadaan keskittyä yhteen asiaan ja yhteiseen aikaan. Usein lukemisen myötä syntyy myös ihan loistavia keskusteluja, ja joskus joku tarina herättää tai auttaa sanoittamaan tunteita, joita on päivän mittaan koettu.
Tarinoiden ääneen lukemisella toiselle ei oikeastaan ole yläikärajaa, ja suullisella tarinankerrontaperinteellä on pitkät juuret. Teoksessaan Vaivan arvoista: Esseitä poikkeuskirjallisuudesta Ville-Juhani Sutinen analysoi tarkasti ääneen lukemisen kulttuuria ja tapoja. Sutisen Ääne(e)n lukemisesta -esseestä tuntuu rivien välistä huokuvan lempeä kehotus kokeilla ääneen lukemista kaikenikäisten kesken. Teosta lukiessa vaikutuksen tekee se, kuinka lämpimästi ja merkityksellisesti Sutinen kuvaa omia, niin lapsuuden kuin aikuisuudenkin, ääneen lukemisen hetkiä. Maailman äänenlukupäivää vietetään muuten vuosittain helmikuun alussa. Jos vielä kaipaat perusteluja, miksi ääneen lukeminen lapselle kannattaa, vilkaise Pukstaavin verkkosivuilta löytyvä video lukemisen myönteisistä, elinikäisistä vaikutuksista!
Vuorokaudessa on tunnetusti tunteja vain rajallisesti, ja osa näistä tunneista kuluu säännöllisiin rutiineihin kuten syömisiin ja siirtymiin. Olisiko näitä hetkiä kenties mahdollista kytkeä lukemiseen? Itse tunnustan olevani juuri se henkilö, joka aina tilaisuuden tullen tarttuu kirjaan ruokapöydän äärellä – silläkin uhalla, että päivän ruokalista on myöhemmin luettavissa kirjan sivuilta. Erilaisissa liikennevälineissä käytetyn ajan voi myös oivallistesti valjastaa kirjojen lukemiseen tai kuuntelemiseen. Valtakunnallinen Lue kirjaa joukkoliikenteessä –teemapäivä on aloitettu vuonna 2023 ja sitä vietetään vuosittain Lukuviikon torstaina, tänä vuonna siis 24.4. Teemapäivään osallistuvat voivat kertoa mitä lukevat ja jakaa kuvan lukuhetkestä somessa tägillä #luekirjaajoukkoliikenteessä. Lukemisen paikat ovat monet, joten mainittakoon tässä yhteydessä sekin, että Lukuboost-kampanja antoi jonkinlaisen kunnianpalautuksen vessassa lukemiselle – kokeilee ken rohkenee!
Lukeminen ei siis katso aikaa tai paikkaa. Maitopurkin tai shampoopullon kyljen ja someviestien lukemisen lisäksi seuraavaksi vinkki helposti lähestyttäviin teoksiin.
Lukujumin taltuttamiseen sopivia helposti lähestyttäviä kirjoja voivat olla esimerkiksi säeromaanit, runokokoelmat, sarjakuvat, nuorten- ja lastenkirjat, kuvitetut kirjat, jouhevasti etenevät romaanit, ja tietysti kaikki sellainen, joka kertoo jostain itselle todella kiinnostavasta aiheesta. Kun huomaa, että on saanut luettua yhden kirjan, oli se sitten kuinka lyhyt tahansa, siinä vaiheessa jumi yleensä alkaa hellittää.
Helposti lähestyttäviin teoksiin kuuluvat myös selkokirjat. Selkokirjat on kirjoitettu selkokielellä, ja ne on tarkoitettu kaikille, joille yleiskielisten kirjojen lukeminen on vaikeaa”, kerrotaan Selkokeskuksen sivuilla. Selkopolku-hankkeen ja Selkokeskuksen yhteinen Selkokirjat saataville! -kampanja käynnistyi helmikuussa ja se esittelee 10 keinoa selkokirjojen saatavuuden parantamiseen. Lastenkirjainstituutin toteuttamassa Selkopolku-hankkeessa puolestaan Suomen Kulttuurirahasto lahjoittaa kaikille Suomen yläkouluille nuorille suunnattuja suomenkielisiä selkokirjoja ja helppolukuisia kirjoja. Lähetämme Kirjakorttelista kantavat aplodit ansiokkaasta työstä selkokirjojen parissa ja lukuinnon edistämisessä! Moninaiset selkokirjoihin liittyvät vinkit nappaat talteen Lukemon sivuilta.
Maailman äänenlukemisen päivä ja Lue kirjaa joukkoliikenteessä -päivä tulivatkin jo mainittua, mutta koko vuodenkierto, erityisesti kevät, on pullollaan lukemiseen liittyviä teemapäiviä ja -viikkoja. Suomen Kirjasäätiö kutsuu vuosittain suomalaisia rauhoittumaan kirjan pariin helmikuussa, kun vietetään Lukurauhan päivää. Kirjan äärelle sopii erityisesti sukeltaa myös Kansainvälisenä äidinkielen päivänä 21.2., Maailman runouden päivänä 21.3. tai tulevana Kirjan ja ruusun päivänä 23.4.! Erityisesti kirjat kannattaa kaivaa esiin koko vuosittaisella lukemisen ja lukutaidon teemaviikolla, joka tarjoaa näkökulmia sekä kirjallisuuteen että lukemiseen, ja innostaa kaikenikäiset kirjojen pariin. Vuoden 2024 Lukuviikon teemana oli kohtaaminen ja vuonna 2025 viikkoa vietetään 21.–27.4. teemalla Löydä Lukufiilis! Teemalla kannustetaan kaiken ikäisiä löytämään lukemisen fiilis sekä juhlistetaan 50 vuotta täyttävää nuorten kirjallisuusmedia Lukufiilistä.
Lukemiseen liittyvistä teemaviikoista puhuttaessa ei mainitsematta voi jättää maaliskuussa vietettävää Suomen sanataideopetuksen seuran organisoimaa valtakunnallista Sanataideviikkoa. Tänä vuonna viikko toteutettiin yhteistyössä Hehkuvat sanat -lukutaitohankkeen kanssa teemalla ”Yhteisöllisyydessä on voimaa”. Sanataideviikon jälkeisissä tunnelmissa tutustumisen arvoinen on Suomen sanataideopetuksen seuran sivuilta löytyvä artikkeli, joka tuo esiin Hehkuvat sanat -kyselyllä kartoitettuja koululaisten ajatuksia niin lukemiseen, kirjoittamiseen kuin lukutaitotyöhön liittyen. Artikkelista sopii erityisesti napata talteen koululaisten itsensä ehdottamat lukuinnostamisen tavat!
Fiilistä lukemiseen voi etsiä myös erilaisten lukuhaasteiden kautta. Lukemo on koonnut omille sivuilleen koosteen vuoden 2025 lukuhaasteista ja vinkkaa etsimään lisää haasteita mm. Instagramista tai TikTokista tunnisteella #lukuhaaste. Vaikka haasteet asettuvat useimmiten kalenterivuoden mukaiseen kiertoon, ei mikään estä niiden soveltamista ja sitä kautta vapaamuotoisempaa osallistumista. Moniin haasteisiin voi lähteä mukaan pitkin vuotta ja haasteiden tavoitteiden suorittamisen lisäksi niitä voi käyttää myös oman lukuinnon ja lukufiiliksen herättelijöinä. Erilaiset lukuhaasteet sopivatkin mainiosti omien totuttujen lukutottumusten ravisteluun tai uudenlaisen lukukipinän löytämiseen, eikä mikään estä hyödyntämästä myöskään vanhoja lukuhaasteita.
Entä kuinka tavoittaa lukemisen yhteisöllisiä ulottuvuuksia tai millaisten kohtaamisten kautta voi löytyä lukufiilis? Viimeinen vinkkaajamme pohtii näin:
Kirjat merkitsevät minulle myös sosiaalisuutta: Tykkään seurata Kirjagramia, ja silloin tällöin päivittelen itsekin lukemisistani Instagramiin. Käytän aktiivisesti myös Goodreadsia, ja sieltä saankin yleensä hyviä lukuvinkkejä, kun näen mitä kaverini parhaillaan lukevat. Sinne merkitsen myös ylös, mitä kirjoja haluan lukea. Olen käynyt myös Silent Book Clubin tapaamisissa ja kirjaston lukupiirissä. Haluaisin enemmänkin harrastaa kirjoista keskustelemista!
Silent Book Club on hiljainen lukupiiri, jossa luetaan yhdessä tunnin ajan ja joka näin tarjoaa mahdollisuuden hyvin matalalla kynnyksellä yhdessä olemiseen ja lukemisen äärelle rauhoittumiseen. Kirjoista saa keskustella lukemisen jälkeen, mutta pakko ei ole sanoa mitään. Yksi vinkkaajistamme pohti, kuinka lapselle ajan irrottaminen lukemiseen kesken päivän on tuntunut olevan helpompaa kuin aikuiselle. Havainto oli saanut pohtimaan omaa lukemiseen käytettävissä olevaa aikaa ja sitä, kuinka se helposti jää muiden askareiden jalkoihin. Silent Book Clubiin ovat ehdottomasti tervetulleita kaikenikäiset, mutta voisiko tästä yhteisöllisestä lukuhetkestä löytyä keino lukemisen lisäämiseen erityisesti aikuisille? Vuoden 2025 keväästä alkaen tähän ”kansainväliseen kirjakerhoon” voi osallistua myös täällä Sastamalan Kirjakorttelissa. Maaliskuun 13. päivänä järjestettiin Silent Book Club Sastamalan ihka ensimmäinen tapaaminen. Seuraavat hiljaiset lukupiirit ovat luvassa Sastamalan Kirjakorttelissa ja sen tunnelmallisessa Kirjakahvila Pukstaavissa ke 23.4., to 8.5. ja ke 11.6. Lämpimästi tervetuloa mukaan, nähdään kirjan äärellä ja luetaan yhdessä!
Kirjoittanut:
Sonja Vistala
Museolehtori
