Alkuvuosi on aikaa, jolloin sekä käännytään katsomaan mennyttä että luodaan odotuksia tulevalle. Vuoden alku ja kevättalvi ovat myös uusien aloitusten ja lupausten aikaa. Asetitko itsellesi kenties jonkin konkreettisen lukutavoitteen alkaneelle vuodelle tai henkäisitkö hiljaa toiveen, että lukisit tänä vuonna hieman enemmän? Todennäköisesti et ole ajatuksiesi kanssa yksin. Mitä tälle lupauksellesi kuuluu näin maaliskuussa kevätauringon ensisäteiden alla?
Lukeminen on ollut vuoden 2024 aikana ilahduttavan paljon esillä ja huolipuheen lisäksi mukana on ollut lempeää lukuiloa. Viime vuoden aikana esiin ovat nousseet mukavasti myös lukemisen yhteisölliset ulottuvuudet, jotka ovat saaneet vuodelta 2025 vielä purjeisiinsa uutta tuulta.
Syksyn 2024 Lukutaidon Kuntafoorumin nykyisyysselittäjä Petri Rajaniemen kutsupuheenvuoroista itselleni mukaan tarttui ajatus siitä, kuinka lukeminen oikeastaan on liima, joka liittää meidät toisiimme. Puheenvuoron kautta välittyi viesti, kuinka lukutaito on väylä osaksi yhteisöä: kuinka lukemattomuuden mukana ei ehkä ole niinkään uhmaa, vaan ennemminkin pelkoa ja surua siitä, että jää jonkin sellaisen asian ulkopuolelle, joka puolestaan avautuu muille. Puheenvuoron jälkeen jäinkin pohtimaan, että jos itse painokkaasti toteaa, ettei lukeminen kiinnosta lainkaan ja samalla itselleen vakuuttaa, ettei jää mistään paitsi, on tätä pelon ja surun sekaista tunnetta ehkä helpompi sietää. Omat heikkoutemme tekevät meidät myös usein epävarmoiksi ja haluaisimme silloin ehkä enemmän ohittaa nämä meitä haavoittuvaisiksi tekevät ominaisuudet kuin kulkea nöyrinä ja rohkeina niitä kohti. Viime syksyn lukutaidon kuntafoorumista tarttui mukaan myös tärkeä merkintä omalle lukulistalle, nimittäin tilaisuudessa myös erinomaisen kutsupuheenvuoron pitäneen sosiologian dosentti Riie Heikkilän teos Miksi lakkasimme lukemasta? Sosiologinen tulkinta lukemisen muutoksesta.
Syksyllä 2024 käynnistyi myös Lukuboost-kampanja, joka esittelee itsensä omilla sivuillaan seuraavasti: ”Lukuboost haastaa 13–25-vuotiaat nuoret tarttumaan lukemiseen vartin päivässä. Lokakuulta tammikuun 2025 loppuun kestävään haasteeseen voi osallistua kirjaamalla omat lukuvartit kampanjasivustolla. Kampanjan pääpalkintona arvotaan 1000€ lahjakortti. Lukuboostin tavoitteena on sitouttaa tuhansia nuoria lukemaan kampanjan aikana yhteensä ainakin 10 000 varttia. Kampanja tuottaa lisäksi nuorten itsensä laatimia lukusuosituslistoja sekä kannustaa opettajia ja vanhempia keskustelemaan lukutaidon merkityksestä. Lukusuosituslistat julkaistaan tammikuussa 2025.”
Muhkean pääpalkintonsa myötä motivoinnissa seuraavalle tasolle astunut kampanja ilahduttaa myös terävän raikkaalla ja hauskalla otteellaan lukemiseen. Vaikka varsinainen kisa on jo ohi, jatkaa kampanja edelleen lukuilon ja innostuksen levittämistä. Luvatut lukusuosituslistat ovat jokaisen ladattavissa sekä kampanjan nettisivuilla että Lukemossa. Kattavat listat perustuvat nuorten omiin lukusuositukseen ja ne on kuratoitu yhdessä Lastenkirjainstituutin kanssa. ”Lukusuosituslistojen ideana on tarjota 13–25-vuotiaille lukijoille inspiroivia, heidän kiinnostuksen kohteisiinsa perustuvia lukusuosituksia, sekä luoda selkeitä ja käyttökelpoisia lukusuosituslistoja opettajien ja kirjastojen käyttöön sekä somen ja vaikuttajien kautta myös nuorille itselleen”, listojen yhteydessä todetaan. Huomionarvoista on, että jokaiselle listalle on pyritty ottamaan mukaan sekä nuorten että aikuisten kirjoja, media, sarjakuva, tietokirja sekä helppolukuisia kirjoja! Täältä Sastamalan Kirjakorttelista toivomme lämpimästi, että Lukuboost-kampanja lukulistoineen onnistuu houkuttelemaan lukemisen äärelle erityisesti heitä, jotka syystä tai toisesta ovat ajautuneet lukemisen ulkokehälle tai kamppailevat muuten lukujumin kanssa.
Entä millaisia yhteisöllisiä lukuvinkkejä sekä keinoja lukujumin taltuttamiseen voisimme jakaa täältä Suomen kirjapääkaupungin Kirjakorttelista? Lähdetään kuulemaan ajatuksia lukemisesta ja lukujumin taltuttamisesta – lisää vinkkejä ja ajatuksia on luvassa vielä myöhemmin kirjoituksen toisessa osassa!
Ensimmäinen vinkkaajamme neuvoo lukujumin kohdatessa ympäröimään itsensä kirjoilla eri tavoin. Tämä onkin oiva vinkki myös aloittelevalle kirjatoukalle! Kun kirjoja löytyy omista fyysisistä tai virtuaalisista ympäristöistä, tulee niihin tartuttua todennäköisemmin.
”Lukujumeja tulee aika ajoin. Lääkkeenä tepsii yleensä se, että etsin lukulistaltani monta kiinnostavaa ja helppoa kirjaa, ja teen reissun kirjastoon. Sieltä noudan etukäteen valitsemani kirjat, ja yleensä annan itseni vielä vaellella hyllyjen väleissä haalimassa opuksia, jotka näyttävät ja vaikuttavat kivoilta. Sen jälkeen heittäydyn sohvalle kirjapinon kanssa, ja kohdistan keskittymiseni vain kirjoihin. Tarkastelen kirjoja esineenä, tutkin niiden kansilehtiä ja kuvituksia. Ympäröin itseni kirjoilla!”
Lukeminen on harrastus, jota voi toteuttaa melkein missä vain ja milloin vain. Mutta jääkö lukeminen juuri tästä syystä helposti muiden vapaa-ajanviettotapojen ja -menojen jalkoihin? Tässä yksi oivaltava, yksinkertainen ja yhteisöllinen vinkki lukemisen harrastamiseen aikuisen ja lapsen kesken!
”Yleensä torstai-illasta lohkaistaan n. puolen tunnin – tunnin aika, jolloin luetaan omia kirjoja sohvalla. On ollut tärkeää, että tänä aikana ollaan samassa huoneessa ja tehdään samaa juttua, mutta kuitenkin molemmilla on oma kirja ja oma rauha. Lisäksi sekä aikuisella että lapsella on oma lukupäiväkirjavihko, johon kootaan luettujen kirjojen nimet. Tämä on ollut hauska kokeilu, joka kumpusi siitä, että voihan lukeminenkin olla säännöllinen harrastus siinä missä jokin muukin viikoittainen aikataulutettu harrastus, kuten vaikka liikuntaharrastus.”
Lukeminen ja liikkuminen nähdään ehkä joskus toistensa kilpailijoina, mutta näillä kahdella on enemmän yhteistä kuin arvaisikaan. Sastamala tunnetaan kirjallisuudesta ja lentopallosta ja näitä molempia juhlistettiin Vexve Areenalla helmikuun lopulla, kun VaLePa ja Suomen Kirjainstituutti järjestivät yhdessä jo perinteeksi muodostuneen Kirjapelin! Pääsylippuna lentopallon Mestaruusliigan otteluun toimi kirja. Myös periaate oli tuttu aiemmilta vuosilta: tuo tullessasi kirja hyllyyn ja lähtiessäsi nappaa toinen mukaasi!
”Kirjapeli tuo esille miten tärkeää on sekä mielen että kehon hyvinvointi – molempia tarvitaan. Tämä on viesti, jonka yhdessä haluamme välittää eritoten lapsiperheille”, kertoo intendentti Mari Immonen Suomen Kirjainstituutista. Vastaus kysymykseen, mikä yhdistää lukemista ja liikkumista on selkeä: molemmat tuottavat hyvää oloa.
Kirjoittanut:
Sonja Vistala
Museolehtori
