Tapahtumat

Tapahtumakalenteri

05.10. 31.03.

Näyttelyt

Kirjanystävän kirjahylly: ”Minun kirjastoni”, kirjoja professori Yrjö Varpiolta

Pienoisnäyttelyssä kokoelma Väinö Linnaa tutkineen kirjastosta

Kirjanystävän kirjahylly: ”Minun kirjastoni”, kirjoja professori Yrjö Varpiolta

Pukstaavin uusi pienoisnäyttely Minun kirjastoni esittelee professori Yrjö Varpion kirjakokoelmia. Pienoisnäyttely sijaitsee Pukstaavin päänäyttelyn yhteydessä Kirja ja koti -osiossa.

Yrjö Varpio (s. 1939) työskenteli yli 20 vuotta Tampereen yliopistossa Suomen kirjallisuuden professorina. Hän on kirjoittanut useita teoksia kirjallisuudentutkimuksen alalta. Lisäksi hänet tunnetaan Väinö Linnan elämäkerran kirjoittajana (Väinö Linnan elämä, WSOY 2006).7

Minun kirjastoni -näyttelystä löytyy niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin klassikkoteoksia. Vanhimmat kirjat ovat kuuluneet Varpion isoisälle, kuten Eino Leinon Helkavirsiä (Otava 1913, 1916). Uusimpana teoksena mukana on Karo Hämäläisen Väinö Linnasta kertova romaani Kansalliskirjailija (WSOY 2020). Hyllystä löytyy myös Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogia. ”Kun on lukenut uudelleen Väinö Linnan pääteoksia, on alkanut tuntua, että niistä ei kuvastu pelkästään Suomen historia, vaan myös kirjoittamisajankohta, 1940- ja 1950-luvut. Hyvä romaani on kuin vanhan ajan huono radio, josta kuuluu monta asemaa päälletysten”, kertoo Varpio.

Minun kirjastoni -pienoisnäyttely on esillä 5.10.2020 – 31.3.2021.

Väinö Linna -aiheisia kirjoja näyttelyssä

17.11. 31.03.

Muut tapahtumat

Päiväläispoika

Päiväläispoika – Väinö Linnan lapsuus- ja nuoruusvuodet Urjalassa 1920−1938

Kansalliskirjailijan lapsuus- ja nuoruusvuosista kertova Päiväläispoika-näyttely Pukstaavissa

Suomalaisen kirjan museo Pukstaavissa on nähtävillä Väinö Linnan seuran tuottama kiertonäyttely Päiväläispoika – Väinö Linnan lapsuus- ja nuoruusvuodet Urjalassa 1920−1938.

Näyttely kurkistaa kirjailija Väinö Linnan lapsuuteen ja nuoruuteen. Linna syntyi 1920 Urjalassa, jossa hän vietti koko lapsuutensa, kunnes 18-vuotiaana muutti Tampereelle. Päiväläispoika tarkoittaa kartanon pelloilla päivätöitä tekevää lasta ja nuorta. Linna käytti joskus itsestään tätä nimitystä, jolla kuvasi sosiaalista asemaansa.

Näyttelyssä on haluttu nostaa esille Väinön ja hänen sisarustensa oma ääni. Haastattelumateriaalista on koottu yksityiskohtaisia tarinoita, jotka maalaavat kuvaa lapsuuden maisemista ja nimenomaan Väinöstä, lapsuuden perheestä ja elämästä Urjalan maaseudulla. Näitä tarinoita elävöittämään on käytetty runsaasti valokuvia.

Näyttely on esillä osana Pukstaavin päänäyttelyä 17.11.2020−31.3.2021.

Väinö Linnan syntymästä 100 vuotta

Väinö Linna 100 -juhlavuoden kunniaksi Pukstaavi nostaa urjalalaissyntyisen kirjailijan eri tavoin. Pukstaavi tallentaa Väinö Linnaan liittyviä lukukokemuksia. Kyselyyn voi vastata osoitteessa lukukokemus.fi. Keruun kummina toimii kirjailija, kirjallisuudentutkija, FT Virpi Hämeen-Anttila. Suomen kirjainstituutin säätiön pj. FT Annamari Arrakoski-Engardt haastattelee Virpi Hämeen-Anttilaa Tampere-talolla lauantaina 28.11. klo 16. Haastattelu on katsottavissa suorana Pukstaavin Facebook-sivuilla. Tapahtuma on osa Tampereen Kirjaviikon ohjelmaa.

Pukstaavissa on esillä myös Minun kirjastoni -pienoisnäyttely professori Yrjö Varpion kirjoista 5.10.2020−31.3.2021

Lisätietoa:

amanuenssi Emilia Heikkilä, Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi
puh. 050 313 1408, emilia.heikkila@pukstaavi.fi

22.10. 31.03.

Muut tapahtumat

Jaa lukukokemus!

Kerro meille Väinö Linnan tuotantoon liittyvä lukukokemuksesi 22.10.2020−31.3.2021 ja voit voittaa Museokortin.

Uusi lukukokemusten tallennuskampanja on alkanut!


Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi kerää suomalaisten lukukokemuksia ja lukemiseen liittyviä muistoja. Nyt keruun teemana on Väinö Linnan kirjallinen tuotanto. Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta Väinö Linnan syntymästä. Keruu toteutetaan yhteistyössä Väinö Linnan seuran kanssa. Keruun kummina toimii kirjailija Virpi Hämeen-Anttila.

Mikä on voimakkain lukumuistosi?
Missä ja miten sinä luet?
Minkä kirjan pariin palaat aina uudelleen?
Millaiset lukuhetket ovat olleet sinulle mieleenpainuvimpia?
Kuunteletko mieluiten äänikirjoja?

Kerro omasta lukukokemuksestasi osoitteessa lukukokemus.fi.
Keruu on käynnissä 22.10.2020−31.3.2021.

Vuosina 2017−2018 Pukstaavissa toteutettiin Lukukokemukset talteen -hanke Museoviraston rahoittamana. Hankkeessa kehitettiin digitaalinen verkkokeruualusta (lukukokemus.fi), jonka kautta kerätään suomalaisten lukukokemuksia. Ensimmäisen keruun teemana olivat sadut, toisen urheilukirjallisuus. Kerätyt aineistot tallennetaan osaksi museon kokoelmia. Sivuston kautta myös yleisö pääsee tutustumaan aiempien keruiden vastauksiin.

Lisätietoa lukukokemusten keruusta antaa Pukstaavin amanuenssi Emilia Heikkilä (puh. 050 313 1408, emilia.heikkila@pukstaavi.fi).

.:Menneet tapahtumat:.

22.10. 31.03.

Muut tapahtumat

Jaa lukukokemus!

Kerro meille Väinö Linnan tuotantoon liittyvä lukukokemuksesi 22.10.2020−31.3.2021 ja voit voittaa Museokortin.

Uusi lukukokemusten tallennuskampanja on alkanut!


Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi kerää suomalaisten lukukokemuksia ja lukemiseen liittyviä muistoja. Nyt keruun teemana on Väinö Linnan kirjallinen tuotanto. Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta Väinö Linnan syntymästä. Keruu toteutetaan yhteistyössä Väinö Linnan seuran kanssa. Keruun kummina toimii kirjailija Virpi Hämeen-Anttila.

Mikä on voimakkain lukumuistosi?
Missä ja miten sinä luet?
Minkä kirjan pariin palaat aina uudelleen?
Millaiset lukuhetket ovat olleet sinulle mieleenpainuvimpia?
Kuunteletko mieluiten äänikirjoja?

Kerro omasta lukukokemuksestasi osoitteessa lukukokemus.fi.
Keruu on käynnissä 22.10.2020−31.3.2021.

Vuosina 2017−2018 Pukstaavissa toteutettiin Lukukokemukset talteen -hanke Museoviraston rahoittamana. Hankkeessa kehitettiin digitaalinen verkkokeruualusta (lukukokemus.fi), jonka kautta kerätään suomalaisten lukukokemuksia. Ensimmäisen keruun teemana olivat sadut, toisen urheilukirjallisuus. Kerätyt aineistot tallennetaan osaksi museon kokoelmia. Sivuston kautta myös yleisö pääsee tutustumaan aiempien keruiden vastauksiin.

Lisätietoa lukukokemusten keruusta antaa Pukstaavin amanuenssi Emilia Heikkilä (puh. 050 313 1408, emilia.heikkila@pukstaavi.fi).

05.10. 31.03.

Näyttelyt

Kirjanystävän kirjahylly: ”Minun kirjastoni”, kirjoja professori Yrjö Varpiolta

Pienoisnäyttelyssä kokoelma Väinö Linnaa tutkineen kirjastosta

Kirjanystävän kirjahylly: ”Minun kirjastoni”, kirjoja professori Yrjö Varpiolta

Pukstaavin uusi pienoisnäyttely Minun kirjastoni esittelee professori Yrjö Varpion kirjakokoelmia. Pienoisnäyttely sijaitsee Pukstaavin päänäyttelyn yhteydessä Kirja ja koti -osiossa.

Yrjö Varpio (s. 1939) työskenteli yli 20 vuotta Tampereen yliopistossa Suomen kirjallisuuden professorina. Hän on kirjoittanut useita teoksia kirjallisuudentutkimuksen alalta. Lisäksi hänet tunnetaan Väinö Linnan elämäkerran kirjoittajana (Väinö Linnan elämä, WSOY 2006).7

Minun kirjastoni -näyttelystä löytyy niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin klassikkoteoksia. Vanhimmat kirjat ovat kuuluneet Varpion isoisälle, kuten Eino Leinon Helkavirsiä (Otava 1913, 1916). Uusimpana teoksena mukana on Karo Hämäläisen Väinö Linnasta kertova romaani Kansalliskirjailija (WSOY 2020). Hyllystä löytyy myös Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogia. ”Kun on lukenut uudelleen Väinö Linnan pääteoksia, on alkanut tuntua, että niistä ei kuvastu pelkästään Suomen historia, vaan myös kirjoittamisajankohta, 1940- ja 1950-luvut. Hyvä romaani on kuin vanhan ajan huono radio, josta kuuluu monta asemaa päälletysten”, kertoo Varpio.

Minun kirjastoni -pienoisnäyttely on esillä 5.10.2020 – 31.3.2021.

Väinö Linna -aiheisia kirjoja näyttelyssä

17.11. 31.03.

Muut tapahtumat

Päiväläispoika

Päiväläispoika – Väinö Linnan lapsuus- ja nuoruusvuodet Urjalassa 1920−1938

Kansalliskirjailijan lapsuus- ja nuoruusvuosista kertova Päiväläispoika-näyttely Pukstaavissa

Suomalaisen kirjan museo Pukstaavissa on nähtävillä Väinö Linnan seuran tuottama kiertonäyttely Päiväläispoika – Väinö Linnan lapsuus- ja nuoruusvuodet Urjalassa 1920−1938.

Näyttely kurkistaa kirjailija Väinö Linnan lapsuuteen ja nuoruuteen. Linna syntyi 1920 Urjalassa, jossa hän vietti koko lapsuutensa, kunnes 18-vuotiaana muutti Tampereelle. Päiväläispoika tarkoittaa kartanon pelloilla päivätöitä tekevää lasta ja nuorta. Linna käytti joskus itsestään tätä nimitystä, jolla kuvasi sosiaalista asemaansa.

Näyttelyssä on haluttu nostaa esille Väinön ja hänen sisarustensa oma ääni. Haastattelumateriaalista on koottu yksityiskohtaisia tarinoita, jotka maalaavat kuvaa lapsuuden maisemista ja nimenomaan Väinöstä, lapsuuden perheestä ja elämästä Urjalan maaseudulla. Näitä tarinoita elävöittämään on käytetty runsaasti valokuvia.

Näyttely on esillä osana Pukstaavin päänäyttelyä 17.11.2020−31.3.2021.

Väinö Linnan syntymästä 100 vuotta

Väinö Linna 100 -juhlavuoden kunniaksi Pukstaavi nostaa urjalalaissyntyisen kirjailijan eri tavoin. Pukstaavi tallentaa Väinö Linnaan liittyviä lukukokemuksia. Kyselyyn voi vastata osoitteessa lukukokemus.fi. Keruun kummina toimii kirjailija, kirjallisuudentutkija, FT Virpi Hämeen-Anttila. Suomen kirjainstituutin säätiön pj. FT Annamari Arrakoski-Engardt haastattelee Virpi Hämeen-Anttilaa Tampere-talolla lauantaina 28.11. klo 16. Haastattelu on katsottavissa suorana Pukstaavin Facebook-sivuilla. Tapahtuma on osa Tampereen Kirjaviikon ohjelmaa.

Pukstaavissa on esillä myös Minun kirjastoni -pienoisnäyttely professori Yrjö Varpion kirjoista 5.10.2020−31.3.2021

Lisätietoa:

amanuenssi Emilia Heikkilä, Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi
puh. 050 313 1408, emilia.heikkila@pukstaavi.fi

22.06. 31.01.

Näyttelyt

Alushameita, hajusuolaa ja tonttuja – Pekka Vuori lastenkirjakuvittajana

Kirjailija-kuvittajan juhlavuoden näyttely kiertää maata.


Kuva Magnus Löfving

Kuvittaja-kirjailija Pekka Vuori täyttää tänä vuonna 85 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi ja Suomen Kirjainstituutti ovat tuottaneet koko perheen kiertonäyttelyn Alushameita, hajusuolaa ja tonttuja – Pekka Vuori lastenkirjakuvittajana.

Syksyllä näyttely kiertää eri puolilla Sastamalaa ja tämän jälkeen se on lainattavissa muualle.

Helsingissä asuva Pekka Vuori syntyi Kiikassa 12.11.1935. Vuori kävi Tyrvään yhteiskoulua ja valmistui graafikoksi Ateneumin Taideteollisesta oppilaitoksesta vuonna 1956.

Pitkän ja monipuolisen työuransa aikana Pekka Vuori on kirjoittanut ja kuvittanut 11 lastenkirjaa. Tunnetuimpia niistä ovat palkitut teokset Kadonneet alushameet (Otava 1987) sekä Korvatunturi (Otava 1999). Uusi näyttely kertoo, miten Pekka Vuoren lastenkirjakuvitukset syntyvät.

"Näyttelyssä on esillä myös useita kuvitusoriginaaleja. Kiertonäyttelyn tilaaja voi valita kuhunkin näyttelytilaan sopivat teokset", kertoo Suomalaisen kirjan museo Pukstaavin amanuenssi Emilia Heikkilä.

Vuorella on oma tunnistettava kynänjälkensä. Kuvat ovat oivaltavia ja niissä on hyväntahtoista huumoria. Pekka Vuoren lapsuuden maisemat Kiikasta ja luontokokemukset ovat seuranneet mukana satukirjoihin.

"Kuva on lukemisen keidas. Se virittää lukemista", kuvailee Pekka Vuori kuvan ja tekstin suhdetta.

Näyttelyn kiertoaikataulu
22.6.–31.8.2020, Mouhijärven kirjasto, Sastamala
1.–30.9.2020, Pehulan koulu, Sastamala (ei avoinna yleisölle)
1.10.–2.11.2020, Kiikan koulu, Sastamala (ei avoinna yleisölle)
2.11.–31.12.2020, Sylvään koulu (ei avoinna yleisölle)
11.–31.1.2021, Sastamalan pääkirjasto, Sastamala, PERUTTU koronatilanteesta johtuen
Muut näyttelypaikat ilmoitetaan myöhemmin


Lisätietoja näyttelystä ja sen vuokraamisesta

Emilia Heikkilä,
amanuenssi
Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi
p. 050 313 1408
emilia.heikkila(at)pukstaavi.fi

Yksinään ei kukaan nauti edes näkinkengästään.

Tove Jansson

Kuka lohduttaisi Nyytiä?