Kirjojen Sastamala

Kirja sytyttää Sastamalassa

Sastamalan seudun historia ja nykypäivä kytkeytyvät vahvasti kirjoihin. Sastamala on monen merkittävän suomen kielen kehittäjän, kielentutkijan, kirjailijan, lehtimiehen ja kuvittajan kotipaikka. Kirjallista kulttuuria ylläpitävät useat arvostetut kirja-alan yritykset ja tapahtumat sekä ainutlaatuinen koulutustarjonta. 

Kirjaniekkoja ja sanaseppoja

Varhaisimpia Sastamalan seudulla vaikuttaneita kirjoittajia oli kirkkoherra Thomas Bartholdi Rajalenius (n. 1615–1688). Rajalenius kirjoitti ja julkaisi saarnoja, jotka olivat perinpohjaisia oppineisuuden osoituksia ja esimerkkejä muille saarnamiehille.

Tuomas Ragvaldinpoika (1724–1804) oli yksi 1700-luvun huomattavimmista virsirunoilijoista.  Hänellä oli huuli- ja kitalakihalkio, jonka leikkauksesta hän kertoi arkkiveisussaan Sen Wielä wirhellisen Ilo-Weisu (1763). Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen suomeksi kirjoitettu maallinen arkkiveisu. 

Sastamalan seudulla syntyneen Antti Lizeliuksen (1708–1795) Suomenkieliset Tieto-Sanomat (1775–1776) oli ensimmäisen suomenkielinen sanomalehti. Se sisälsi tavallisille talonpojille suunnattuja kirjoituksia maanviljelystä, karjanhoidosta ja tautien parantamisesta. Taitavana suomenkielen käyttäjänä ja pyhien kielten tuntijana Lizelius sai tehtäväkseen koko Raamatun kielen oikeinkirjoituksen tarkistamisen, ajanmukaistamisen sekä käännösvirheiden oikaisemisen. Uusi laitos ilmestyi vuonna 1758. Hän vastasi myös vuoden 1776 painoksen käännöksestä. Tämä Vanha Kirkkoraamattu on ollut käytössä meidän päiviimme saakka.

Antero Warelius (1821–1904) oli suomen kielen kehittäjä ja vahva suomalaisuusmies, jonka kynästä on kirvonnut muun muassa Kertomus Tyrvään pitäjästä (1853) ja kaksiosainen Enon opetuksia Luonnon asioista (1845–1856). Warelius oli suomenkielisen tietokirjallisuuden uranuurtajia.

Sastamalasta oli kotoisin myös ensimmäinen suomen kielellä kirjoittanut ja julkaissut naiskirjailija Theodolinda Hansson (1838–1919). Hanssonin teoksia ovat muun muassa Ainoa hetki (1873), Huutolaiset (1887), Marjapojat (1894) ja Syksyn karisteita (1911). Kaikkiaan Hansson ehti kirjoittaa lähes 40 novellia ja kertomusta sekä näytelmiä.

Suomen suurimpiin runoilijoihin kuuluvalla Kaarlo Sarkiallakin (1902–1945) on juuret Sastamalassa. Sarkian runokokoelmia ovat muun muassa Kahlittu (1929), Velka elämälle (1931) ja Kohtalon vaaka (1943). Sarkialle myönnettiin Valtion kirjallisuuspalkinto vuosina 1931 ja 1943.

Kuvittajia ja taiteilijoita

Innoitusta Sastamalan seudun maisemista on saanut esimerkiksi kansallistaiteilijamme Akseli Gallen-Kallela (1865–1931). Hän asui lapsuutensa Vammaskosken tuntumassa, Liekoveden äärellä sijaitsevalla Jaatsin tilalla. Jaatsi toimii nykyisin kaupungin Kulttuuritalona.

Taiteilija Rudolf Koivu (1890–1946) vietti niin ikään lapsuutensa Sastamalan seudulla. Koivu kuvitti paljon oppikirjoja, romaaneja ja hengellisiä kirjoja. Parhaiten hänet muistetaan satukirjojen kuvituksistaan.

Sastamalan nykyisistä kirjailijoista ja kuvittajista voidaan mainita esimerkiksi Pekka Vuori, Mauri Kunnas sekä Tatun ja Patun ”vanhemmat” Aino Havukainen ja Sami Toivonen. Sastamalassa asuvat myös Pirjo Tuominen, Jukka-Pekka Palviainen, Sami Parkkinen ja Marko Vesterbacka.

Kirja-alan yrityksiä ja yhdistyksiä

Sastamalassa on runsaasti aktiivisia kirja-alan toimijoita, yrityksiä ja yhdistyksiä. Vuonna 1891 apteekkari Bäckmanin talossa toimintansa aloittanut Tyrvään Kirjakauppa myy edelleen kirjoja Marttilankadulla. Vuonna 1969 kaupan yhteyteen perustettiin Kirjakellari, josta kirjanystävät tulevat tekemään löytöjä kauempaakin.

Vuonna 2007 Marko Vesterbacka perusti Kustannusliike Warelian, joka julkaisee erityisesti kielen- ja historiantutkimuksesta ammentavaa tietokirjallisuutta, kuten kotiseutukirjallisuutta, elämäkertoja ja yritystarinoita.

Antikvariaatti Tyrwää sijaitsee osoitteessa Onkiniemenkatu 4 eli torin alalaidassa. Antikvariaatti on erikoistunut paikkakuntahistoriaan, sotakirjallisuuteen, runoihin, vanhoihin postikortteihin, LP-ja singlelevyihin, militariaan sekä 50-60-luvun sarjakuviin. Motokseen Antikvariaatti Tyrwää mainitsee: "Mitä ei ole, se hankitaan."

Kirjapainotyötä on tehty paikkakunnalla vuodesta 1923 lähtien. Tuolloin perustettiin Tyrvään Kirjapaino (myöhemmin Vammalan kirjapaino), joka toimi vuoteen 2016 asti. Vuonna 1963 kaupungissa aloitti toimintansa toinen kirjapaino, Vammaspaino, joka toimii edelleen.

Tyrvään Sanomat on vanhin edelleen ilmestyvä suomenkielinen paikallislehti. Lehden perusti vuonna 1894 Oskari Söderholm (myöh. Vettenranta), ja se ilmestyi alkuaikoina kerran kuussa. Nykyisin Alma Mediaan kuuluva lehti ilmestyy kerran viikossa.

Kirjoja ja kirjantekijöitä arvostetaan Sastamalan seudulla. Sarkia-Seura ry on perustettu Kaarlo Sarkian muistolle. Seura ylläpitää Sarkia-museota, Hilda Runnin mökkiä, jossa Sarkia asui kummiensa hoivissa. Rudolf Koivun ystävät ry puolestaan vaalii Rudolf Koivun perintöä ja tekee sitä tunnetuksi. 

Kirjarientoja ja koulutusta

Sastamala on tunnettu myös kirjallisuustapahtumistaan, kuten jo vuodesta 1985 alkaen järjestetyistä Vanhan kirjallisuuden päivistä sekä Lasten ja nuorten kirjatapahtuma Kirjasista, jolla on myös melkein kymmenvuotinen historia. 

Herra Hakkaraisen talo Pukstaavin naapurissa perustuu Mauri Kunnaksen tuotantoon. Hakkaraisen talo on lapsiryhmien ja perheiden suosima vierailukohde. 

Sastamalassa on tarjolla myös ainutlaatuista kirjaan liittyvää koulutusta. Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa voi suorittaa ainoana Pohjoismaissa kirjansidonnan ammatti- ja erikoisammattitutkinnon. Sastamalan Opisto tarjoaa monipuolista ja korkeatasoista sanataideopetusta. 

<Takaisin

 

Sanaa päähän vaikka halkonuijalla.

Aleksis Kivi

Seitsemän veljestä