01.06. 28.02.

Näyttelyt

Piippalakkien maisemissa - Pekka Vuoren satukirjat

1.6.2018–28.2.2019 Sukelletaan satumaisiin maisemiin ja tutustutaan tonttuihin

Tunnetun suomalaiskuvittajan ja kirjailijan Pekka Vuoren satukirjoihin sukeltava näyttely avautuu Suomalaisen kirjan museo Pukstaavissa 1.6.2018. Piippalakkien maisemissa – Pekka Vuoren satukirjat -näyttely pulahtaa nimensä mukaisesti Vuoren tuotantoon erityisesti satumaisemien ja veikeiden tonttuhahmojen kautta.

Pekka Vuoren kädenjälki on jättänyt leimansa suomalaisten muistoihin sukupolvien ajan: hänen kuvituksensa ovat koristaneet muun muassa lukuisia lastenkirjoja, kirjankansia ja kortteja. Hän on työskennellyt kuvittajana myös muun muassa Helsingin Sanomissa, Suomen Kuvalehdessä ja Uudessa Suomessa.

Pukstaavissa avautuva näyttely keskittyy Vuoren palkittuun lastenkirjatuotantoon. Toiminnallisessa näyttelyssä kuljetaan metsän siimeksestä satujen siniseen hämärään, jossa voi pulahtaa vaikkapa palloavantoon tai sovittaa itsekin tonttumaista hattua. Näyttelyssä on esillä myös harvoin nähtyjä Pekka Vuoren satujen kuvitusoriginaaleja, jotka Vuori on lahjoittanut Pukstaavin kokoelmaan.

Vuori on toiminut lastenkirjailijana 1960-luvun lopulta asti, ja häneltä on ilmestynyt 11 lapsille suunnattua teosta. Vuoren satukirjoissa maisema saa kertojan roolin. ”Jos sadulle pitäisi nimetä jokin väri, niin se olisi kyllä sininen, hieman karmiininpunaiseen vivahtava sininen”, Pekka Vuori kuvailee. Hänen tarinoissaan seikkaillaan myyttisissä kansallismaisemissa, kierretään jännittäviä kaukomaita, käännetään kaikki ylösalaisin ja eletään satuhahmon arkielämää. Satujen lempeän vallaton maailma kutsuu niin lapset kuin aikuisetkin heittäytymään ulos totutuista rooleistaan ja katsomaan maailmaa uusin silmin. ”Saduissa voi kokea voiman- tai vallankäyttöä. Sehän on se, mitä lapsi kaipaa. Voi kokea itsekin olevansa voimakas, kun lukee vallankäytöstä”, Pekka Vuori toteaa.

Piippalakkien maisemissa -näyttely on avoinna 1.6.2018–28.2.2019. Näyttelyyn liittyen Pukstaavissa järjestetään myös lastentapahtumia ja asiantuntijaluentoja.

01.01. 31.12.

Näyttelyt

Inkunaabelista sähkökirjaan

On vuosi 1488. Lyypekkiläisessä kirjapainossa valmistuu erä messukirjoja, joiden tilaaja on Turun piispa Konrad Bitz. Missale Aboense nimiset teokset lähetetään Turkuun, josta ne toimitetaan eri puolille hiippakuntaa. Suomalaisen kirjan tarina on alkanut.

Pukstaavin päänäyttely kertoo suomalaisen kirjan tarinan inkunaabelista e-kirjaan. Kirjaa lähestytään näyttelyssä sekä esineenä että ilmiönä. Keskiöön nostetaan ihmiset, joiden kautta tarkastellaan kirjojen tuotantoa, välitystä ja vastaanottoa ennen ja nyt. Näyttely havainnollistaa, miten keskeinen rooli kirjoilla on ollut ja on edelleen suomalaisessa yhteiskunnassa ja tavallisten ihmisten arjessa.

Päänäyttely valloittaa koko Pukstaavin toisen kerroksen. Noin 500 neliön tila on jaettu kuuden eri teeman kesken. Kukin teema avaa kirjan kulttuurihistoriaa eri näkökulmasta.

1. Kirja esineenä -teema esittelee kirjan moninaisia muotoja ja kehittymistä käsin kopioidusta harvinaisuudesta bulkkipokkariin ja sähkökirjaan.

2. Kirjailijat ja kirjallisuus -teema tutustuttaa suomalaisen kirjallisuuden historiaan, lajityyppeihin, kirjailijoihin ja kuvittajiin kautta aikojen.

3. Ajatuksesta esineeksi -teema kertoo, miten kirja muuttuu kirjailijan ajatuksesta konkreettiseksi esineeksi. Pääpaino on kirjatyötä tekevissä ihmisissä.

4. Kirja ja lukija -teema tarkastelee lukemisen ja kirjojen välityksen historiaa. Huomion kohteena ovat erityisesti kirjastot ja kirjakaupat.

5. Koti ja kirja -teema kuvaa, mikä merkitys kirjoilla ja lukemisella on ollut ihmisille eri aikoina: kuka on lukenut kirjoja, mitä kirjoja ja miksi.

6. Kirja ja yhteiskunta -teemassa tutkitaan, miten kirja on vaikuttanut suomalaiseen yhteiskuntaan ja toisin päin, miten politiikka, uskonto, tiede ja taide ovat vaikuttaneet kirjoihin.

Kirja koskettaa jokaista

Jokainen suomalainen joutuu jossakin elämänsä vaiheessa kosketuksiin kirjojen kanssa. Nekin, jotka eivät ole lukeneet muuta kuin koulukirjoja, törmäävät kirjakulttuuriin kaikkialla.

Pukstaavin päänäyttely kertoo suomalaisen kirjan kulttuurihistoriasta ihmisläheisesti ja innostavasti, erilaiset kävijät huomioiden. Erityisesti halutaan sytyttää lukukipinä lapsissa ja nuorissa.

Näyttely avaa tuoreita näkökulmia kirjan historiaan ja nykypäivään. Uusin tutkimustieto tuodaan helposti omaksuttavassa muodossa kaikkien ulottuville.

Kirjan tarinan kertominen lähtee elämyksellisyydestä. Näyttelyssä on interiöörejä, pienoismalli, multimediasovelluksia, valo- ja videokuvaa, äänimaisemia, installaatioita ja taideteoksia.

Pukstaavissa ”Saa koskea!”

.:Menneet tapahtumat:.

09.11. 27.01.

Näyttelyt

Satu kuuluu kaikille

Satuaiheisia postikortteja Heidi Nummilan kokoelmista 9.11.2017–27.1.2018.

Pukstaavin galleriassa on 9.11.2017–27.1.2018 esillä satuaiheisia postikortteja. Postikortit ovat keräilijä Heidi Nummilan kokoelmasta. Korttien kuvituksessa vilisee sekä kotimaisia että ulkomaisia satuhahmoja Muumeista Punahilkkaan.

Gallerianäyttelyyn pääsee samalla lipulla kuin muuallekin Pukstaaviin (alle 18 v. ilmaiseksi, aik. 6/4e, museokortti käy). Näyttely on avoinna ti–pe klo 10–16 sekä la klo 10–15.

12.09. 27.10.

Näyttelyt

Sanoja Suomesta

Suomen Kalligrafia yhdistyksen näyttely 12.9.–27.10.2017.

Pukstaavin galleriassa on 12.9.–27.10.2017 esillä Suomen Kalligrafiayhdistyksen näyttely Sanoja Suomesta. Näyttelyn töissä kauniit tekstit yhdistyvät eri tavoin kuviin ja väreihin. Mukana on töitä usealta eri kalligrafilta.

Gallerianäyttelyyn pääsee samalla lipulla kuin muuallekin Pukstaaviin (alle 18 v. ilmaiseksi, aik. 6/4e, museokortti käy). Näyttely on avoinna ti–pe klo 10–16 sekä la klo 10–15.

05.07. 31.12.

Näyttelyt

Kirjanystävän kirjahylly: Yhden kirjan monta elämää

5.7.–31.12.2017

Suomen kirjainstituutin säätiön pitkäaikainen asiamies ja museonjohtaja Leena Aaltonen jäi eläkkeelle heinäkuun alussa. Hän toteutti vielä Pukstaavin Kirjanystävän kirjahyllyyn vitriininäyttelyn Yhden kirjan monta elämää, joka on esillä 5.7.–31.12.2017.

Näyttely kertoo kirjasta Fedja-setä, kissa ja koira, joka on ollut Aaltosen perheessä monen sukupolven suosikki. Kirja myös sai aikaan sen, että Aaltosten yrityksen nimeksi tuli Matroskin.

"Tarvittiin onnellisia sattumia ja kirjailija Hannu Mäkelän oivallus, jotta neuvostoliittolaisen kirjailijan Eduard Uspenskin teos pääsi länteen ja nousi yhdeksi lastenkirjallisuuden klassikoksi", Leena Aaltonen pohtii.

Hänen toteuttamansa näyttely luo katsauksen muun muassa kirjailijaan, hänen ystäväänsä Hannu Mäkelään, suomentajaan ja kuvittajaan sekä hyvän lastenkirjan ominaisuuksiin ja kirjan tuotteistamiseen.

Fedja-setä, kissa ja koira on käännetty noin 20 kielelle. Näistä Leena Aaltonen on saanut vasta venäjän- ja englanninkieliset versiot ja hän toivookin apua saadakseen kaikki erikieliset käännökset.

Kirjanystävän kirjahylly sijaitsee Pukstaavin yläkerrassa päänäyttelyn yhteydessä.

01.06. 02.09.

Näyttelyt

Monta ruutua tuulta ja sadetta

Hjalmar Löfving oli suomalaisen sarjakuvan, pilapiirrosten, animaatioelokuvien ja television lastenohjelmien pioneeri. Hänen tuotantoaan esittelevä näyttely on esillä Pukstaavissa 1.6.–31.8.2017.

Suomalaisen kirjan museo Pukstaavissa avautui 1.6. kiertonäyttely Hjalmar Löfving: Monta ruutua tuulta ja sadetta. Näyttely on esillä 2.9.2017 asti.

Hjalmar Löfving (1896–1968) oli suomalaisen sarjakuvan, pilapiirrosten, animaatioelokuvien ja television lastenohjelmien pioneeri. Nuorena pilapiirtäjänä hän haki tyyliään ja avusti käytännössä kaikkia merkittäviä pilalehtiä Kurikasta Tuulispäähän. Myöhemmin Löfvingin luomia hahmoja olivat esimerkiksi Olli Pirteä, Tommi Typykkä, Pikku Matti ja Pörröpää-Iivari. Säästöpankin lapsille suunnatussa Lipas-lehdessä Löfving piti lapsille omaa palstaa Lipassetänä. Monet muistavat myös Niksulan TV:n, jossa Löfving esittää Setä Pim-Pom-hahmoa.

Näyttely avaa Hjalmar Löfvingin elämää ja tuotantoa. Esillä on Löfvingin pojalta, Magnukselta, lainattuja originaaleja kirja- ja lehtikuvituksista. Kirjallisen ja kuvallisen aineiston ohella näyttelyyn on saatu Kansallisen audiovisuaalisen instituutin filmiarkistosta digitoitu lastenfilmi vuodelta 1964, jossa Löfving esittää Setä Pim-Pom -hahmoaan. Nähtävillä on myös mainosfilmejä ja varhaisin selluloidi-tekniikalla valmistettu suomalainen animaatio, kolme minuuttia pitkä Muutama metri tuulta ja sadetta (1932).

Kiertonäyttelyn on tuottanut Suomen Sarjakuvamuseo Löfvingin 120-vuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 2016. Näyttely pidettiin tuolloin Laterna Magicassa Helsingissä ja Taiteilijakoti Erkkolassa Tuusulassa. Vuonna 2017 näyttely kiertää Porvoossa, Tampereella, Porissa, Sastamalassa ja Oulussa.

Katso lisää kuvia.

28.01. 31.12.

Näyttelyt

Parantava Manta

Pukstaavissa voi ihailla kuuluisan kansanparantajan työhuonetta ja reseptejä 28.1.–31.12.2017.

Sastamalassa vietetään vuonna 2017 Tyrvään Mantan juhlavuotta, jonka ohjelma pohjautuu yhden aikansa tunnetuimman kansanparantajan Amanda Jokisen (1853 - 1922) elämään.

Juhlavuoteen osallistuu myös Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi, jossa on esillä Sastamalan seudun museon tuottama näyttely Parantava Manta. Näyttely sisältää Tyrvään Mantan reseptejä sekä interiöörin eli näkymän Mantan työhuoneesta. Näyttely on esillä Pukstaavissa 28.1.–31.12.2017.

Näyttely sopii Pukstaaviin erittäin hyvin esimerkiksi sen vuoksi, että Tyrvään Mantan käyttämä Tyrvään piirikunnan apteekki (myöh. Vammalan apteekki) sijaitsi Bäckmanin talossa.

Kadonneiden reseptien tarina

Arvo Riutta oli 1970-luvulla purkamassa Amanda Jokisen taloa ja löysi sieltä paperikasan. Hän tajusi heti näiden reseptien merkityksen ja halusi lahjoittaa ne museoon. Asia kuitenkin jäi ja vuosien kuluessa reseptit hukkuivat. Keväällä 2015 muutama kuukausi Arvon kuoleman jälkeen hänen vaimonsa Salme Riutta löysi reseptit ja otti yhteyttä museoon. Arvon tahdon mukaisesti Salme lahjoitti 125 reseptiä Sastamalan seudun museoon.

Syksyllä 2016 reseptit konservoitiin Metropolia ammattikorkeakoulussa Vantaalla. Työn tekivät paperikonservaattoriopiskelijat Jenni Järvinen ja Kirsi Kärki. Resepteille tehtiin kemiallisia konservointitoimenpiteitä kuten pesu, neutralointi ja musteen stabilointi. Jokainen resepti sai myös oman suojataskunsa. Reseptien konservoinnista kerrotaan lisää Suomalaisen kirjan museo Pukstaavin näyttelyssä.

28.01. 01.07.

Näyttelyt

Kirjanystävän kirjahylly: Otteita oikeuspsykiatrin kirjahyllystä

28.1.–1.7.2017 esillä muun muassa 1800-luvun sähköhoitolaite.

Kirjanystävän kirjahyllyssä on esillä oikeuspsykiatri Mika Rautasen kirjallisuutta – ja vähän muutakin esineistöä.

Mika Rautanen (1978) on Tyrväällä koulunsa käynyt helsinkiläinen oikeuspsykiatri. Hänen kirjahyllyynsä on kerääntynyt kirjojen lisäksi muistoja ja kuriositeetteja. Hänelle tärkeitä ovat matkat maailman eri kolkkiin, ihmisyyden hurjatkin ilmenemismuodot ja näiden hoitoyritykset sekä mielikuvitusta venyttävät tarinat.

“Johtavana periaatteena kirjahyllyä kerätessä on syytä pitää tiettyä eteenpäinsuuntautuneisuutta: mikään ei ole tunkkaisempi kuin kokonaan luettu ja koettu kirjasto, joka katsoo vain menneeseen. Tärkein osuus saattaakin olla ne kirjat, jotka on hankittu tulevaisuutta silmällä pitäen. Ne kertovat, millaisiin asioihin olisi hauskaa ja tärkeää ehtiä tutustumaan huomenna. Kirjatarhan hoitaminen, perkaaminen ja vaaliminen on elämänmittainen missio, johon yksi elämä ei edes riitä", Rautanen miettii.

Kirjanystävän kirjahylly sijaitsee Pukstaavin yläkerrassa päänäyttelyn yhteydessä. Mika Rautasen kirjoja on esillä 28.1.–1.7.2017.

Siisti täytyy aina olla! sanoi kissa hietikolla.

Lauri Viita

Moraali