08.08. 31.12.

Näyttelyt

Kurkista Tatun ja Patun tekijöiden kirjahyllyyn

Kirjanystävän kirjahyllyssä Aino Havukaisen ja Sami Toivosen kirjoja

Nyt sarjakuvan ja skifin ystäviä hellitään! Kirjanystävän kirjahyllyssä kurkistus Aino Havukaisen ja Sami Toivosen kirjahyllyn aarteisiin lapsuusajoista pariskunnan tapaamiseen asti. Näyttely on esillä 28.6.–31.12.2018

Sastamalassa asuvat Aino Havukainen ja Sami Toivonen työskentelevät yhdessä lastenkirjailijoina, kuvittajina ja graafisina suunnittelijoina. He ovat molemmat valmistuneet graafisiksi suunnittelijoiksi Lahden muotoiluinstituutista 1990-luvulla, ja tähän ajankohtaan heidän valitsemansa katsaus kirjahyllyyn myös päättyy. Pariskunta tunnetaan erityisesti megasuositusta lastenkirjasarjasta Tatu ja Patu, mutta he ovat tehneet myös nuoremmille lapsille suunnattua Veera-sarjaa, sarjakuvakirjoja sekä kuvituksia moniin kotimaisiin lastenkirjoihin.

“Valitsimme hyllyyn kirjoja, jotka ovat olleet meille tärkeitä lapsuudessa ja nuoruus-
vuosina. Viimeisimmät kirjat ovat seurustelumme alkuajoilta 90-luvun alusta, kun opiskelimme molemmat Lahden muotoiluinstituutissa graafista suunnittelua.Suurin osa esillä olevista kirjoista on aitoja omia vanhoja kirjojamme, vain muutama on hankittu myöhemmin divareista. Emme itseasiassa omista läheskään kaikkia niitä kirjoja, jotka ovat tehneet meihin aikoinaan vaikutuksen. Kirjastostahan ne kirjat silloin lainattiin, emmekä kumpikaan ole varsinaisia kirjojen keräilijöitä.

Esillä olevasta valikoimasta jäi siis puuttumaan esim. Ainon tädin omistama kirja-sarja, johon kuuluivat F. H. Burnettin Salainen puutarha ja L. M. Montgomeryn Anna-kirjat, sekä molempiin vaikutuksen tehnyt Ursula K. Le Guinin Maameren tarinat. Ja varmaan monia muita… Kokoamastamme kirjahyllystä on helppo huomata, että olemme kummatkin kasvaneet sarjakuvien ja scifin parissa. Ihan hirveästi emme tainneet maailmankirjallisuuden vanhoja klassikoita lukea.”
Aino Havukainen ja Sami Toivonen

01.06. 28.02.

Näyttelyt

Piippalakkien maisemissa - Pekka Vuoren satukirjat

1.6.2018–28.2.2019 Sukelletaan satumaisiin maisemiin ja tutustutaan tonttuihin

Tunnetun suomalaiskuvittajan ja kirjailijan Pekka Vuoren satukirjoihin sukeltava näyttely avautuu Suomalaisen kirjan museo Pukstaavissa 1.6.2018. Piippalakkien maisemissa – Pekka Vuoren satukirjat -näyttely pulahtaa nimensä mukaisesti Vuoren tuotantoon erityisesti satumaisemien ja veikeiden tonttuhahmojen kautta.

Pekka Vuoren kädenjälki on jättänyt leimansa suomalaisten muistoihin sukupolvien ajan: hänen kuvituksensa ovat koristaneet muun muassa lukuisia lastenkirjoja, kirjankansia ja kortteja. Hän on työskennellyt kuvittajana myös muun muassa Helsingin Sanomissa, Suomen Kuvalehdessä ja Uudessa Suomessa.

Pukstaavissa avautuva näyttely keskittyy Vuoren palkittuun lastenkirjatuotantoon. Toiminnallisessa näyttelyssä kuljetaan metsän siimeksestä satujen siniseen hämärään, jossa voi pulahtaa vaikkapa palloavantoon tai sovittaa itsekin tonttumaista hattua. Näyttelyssä on esillä myös harvoin nähtyjä Pekka Vuoren satujen kuvitusoriginaaleja, jotka Vuori on lahjoittanut Pukstaavin kokoelmaan.

Vuori on toiminut lastenkirjailijana 1960-luvun lopulta asti, ja häneltä on ilmestynyt 11 lapsille suunnattua teosta. Vuoren satukirjoissa maisema saa kertojan roolin. ”Jos sadulle pitäisi nimetä jokin väri, niin se olisi kyllä sininen, hieman karmiininpunaiseen vivahtava sininen”, Pekka Vuori kuvailee. Hänen tarinoissaan seikkaillaan myyttisissä kansallismaisemissa, kierretään jännittäviä kaukomaita, käännetään kaikki ylösalaisin ja eletään satuhahmon arkielämää. Satujen lempeän vallaton maailma kutsuu niin lapset kuin aikuisetkin heittäytymään ulos totutuista rooleistaan ja katsomaan maailmaa uusin silmin. ”Saduissa voi kokea voiman- tai vallankäyttöä. Sehän on se, mitä lapsi kaipaa. Voi kokea itsekin olevansa voimakas, kun lukee vallankäytöstä”, Pekka Vuori toteaa.

Piippalakkien maisemissa -näyttely on avoinna 1.6.2018–28.2.2019. Näyttelyyn liittyen Pukstaavissa järjestetään myös lastentapahtumia ja asiantuntijaluentoja.

01.05. 31.01.

Näyttelyt

Leikiten!

Sastamalalaisten puuleluverstaiden tarina –näyttely Sastamalan seudun museossa

LEIKITEN! – Sastamalalaisten puuleluverstaiden tarina -näyttely kertoo Sastamalan alueella 1900–1960-luvuilla sijainneiden puuleluverstaiden toiminnasta. Puuleluja valmistaneita verstaita on toiminut nykyisen Sastamalan alueella useita. Näyttelyssä sukelletaan Sastamalan asemanmäen, Tyrväänkylän, ja näiden lähellä sijainneiden verstaiden toimintaan. Näyttelystä löytyy myös mukava lelukauppa, jossa lapset voivat leikkiä ja koristella nykypäivän puuleluja.

Näyttely on avoinna 1.5.2018–31.1.2019 Sastamalan seudun museossa, joka on keväästä 2018 asti toiminut Pukstaavin naapurissa. Pukstaaviin ja Sastamalan seudun museoon pääsee yhteislipulla.

01.01. 31.12.

Näyttelyt

Inkunaabelista sähkökirjaan

On vuosi 1488. Lyypekkiläisessä kirjapainossa valmistuu erä messukirjoja, joiden tilaaja on Turun piispa Konrad Bitz. Missale Aboense nimiset teokset lähetetään Turkuun, josta ne toimitetaan eri puolille hiippakuntaa. Suomalaisen kirjan tarina on alkanut.

Pukstaavin päänäyttely kertoo suomalaisen kirjan tarinan inkunaabelista e-kirjaan. Kirjaa lähestytään näyttelyssä sekä esineenä että ilmiönä. Keskiöön nostetaan ihmiset, joiden kautta tarkastellaan kirjojen tuotantoa, välitystä ja vastaanottoa ennen ja nyt. Näyttely havainnollistaa, miten keskeinen rooli kirjoilla on ollut ja on edelleen suomalaisessa yhteiskunnassa ja tavallisten ihmisten arjessa.

Päänäyttely valloittaa koko Pukstaavin toisen kerroksen. Noin 500 neliön tila on jaettu kuuden eri teeman kesken. Kukin teema avaa kirjan kulttuurihistoriaa eri näkökulmasta.

1. Kirja esineenä -teema esittelee kirjan moninaisia muotoja ja kehittymistä käsin kopioidusta harvinaisuudesta bulkkipokkariin ja sähkökirjaan.

2. Kirjailijat ja kirjallisuus -teema tutustuttaa suomalaisen kirjallisuuden historiaan, lajityyppeihin, kirjailijoihin ja kuvittajiin kautta aikojen.

3. Ajatuksesta esineeksi -teema kertoo, miten kirja muuttuu kirjailijan ajatuksesta konkreettiseksi esineeksi. Pääpaino on kirjatyötä tekevissä ihmisissä.

4. Kirja ja lukija -teema tarkastelee lukemisen ja kirjojen välityksen historiaa. Huomion kohteena ovat erityisesti kirjastot ja kirjakaupat.

5. Koti ja kirja -teema kuvaa, mikä merkitys kirjoilla ja lukemisella on ollut ihmisille eri aikoina: kuka on lukenut kirjoja, mitä kirjoja ja miksi.

6. Kirja ja yhteiskunta -teemassa tutkitaan, miten kirja on vaikuttanut suomalaiseen yhteiskuntaan ja toisin päin, miten politiikka, uskonto, tiede ja taide ovat vaikuttaneet kirjoihin.

Kirja koskettaa jokaista

Jokainen suomalainen joutuu jossakin elämänsä vaiheessa kosketuksiin kirjojen kanssa. Nekin, jotka eivät ole lukeneet muuta kuin koulukirjoja, törmäävät kirjakulttuuriin kaikkialla.

Pukstaavin päänäyttely kertoo suomalaisen kirjan kulttuurihistoriasta ihmisläheisesti ja innostavasti, erilaiset kävijät huomioiden. Erityisesti halutaan sytyttää lukukipinä lapsissa ja nuorissa.

Näyttely avaa tuoreita näkökulmia kirjan historiaan ja nykypäivään. Uusin tutkimustieto tuodaan helposti omaksuttavassa muodossa kaikkien ulottuville.

Kirjan tarinan kertominen lähtee elämyksellisyydestä. Näyttelyssä on interiöörejä, pienoismalli, multimediasovelluksia, valo- ja videokuvaa, äänimaisemia, installaatioita ja taideteoksia.

Pukstaavissa ”Saa koskea!”

.:Menneet tapahtumat:.

24.02. 19.05.

Näyttelyt

Sastamalan seutu 1918

24.2.–19.5.2018 Miltä seudulla näytti sata vuotta sitten?

Vuonna 1918 jakolinja punaisen ja valkoisen Suomen välillä kulki nykyisen Sastamalan alueen läpi. Kun lasketaan yhteen terrorin, sotatoimien ja vankileirien aiheuttamat kuolemat, sisällissodassa menehtyi Sastamalan seudulta yhteensä yli 700 henkilöä.

Sastamalan seudun museon valokuvakokoelmissa on useita kuvia sodan ajalta. Näistä valokuvista koostettu näyteikkunanäyttely on esillä Pukstaaviin näyteikkunassa 24.2.–19.5.2018. Valokuvat esittelevät punakaartilaisia ja suojeluskuntalaisia. Mukana on myös Vammalan paloon (18.–19.4.1918) liittyviä valokuvia.

Sastamalan seudun museo julkaisee kevään aikana 1918-aiheisia valokuvia myös Facebook-sivuillaan.

16.02. 28.04.

Näyttelyt

Vuosi 1918 exlibriksissä

16.2.–28.4.2018 Pukstaavin galleriassa kirjanomistajan merkkejä Erkki Tuomisen kokoelmista.

16.2.–28.4.2018 Pukstaavin galleriassa esillä exlibriksiä, jotka liittyvät vuoteen 1918.

Kirjanomistajanmerkki eli latinaksi exlibris on kirjanystävän tapa merkitä kirja omakseen ja osoittaa näin sille kuuluvaa rakkautta ja kunnioitusta. Merkkiin kuvataan yleensä jotain omistajalleen tärkeää, kuten työhistoriaa tai harrastuksia. Vuosi 1918 oli historiassamme kovin raaka ja sotainen, joten ei ole mikään ihme, että tuon ajan kuvauksia ei exlibriksissä näe – siis suoranaisia sotatapahtumia. Näyttelyyn on kuitenkin koottu exlibriksiä, joita vuonna 1918 on tehty, sekä vuonna 1918 syntyneiden merkkejä. Sotahistoriaan liittyviä exlibriksiä on mukana joitakin: joillain jääkäreillä on exlibris, joihin Jääkäripataljoona 27:n tunnus on osaksi kuvakokonaisuutta kuvattu ja suojeluskunnan logo esiintyy joissain suomalaisissa exlibriksissä. Näyttely välittää kuvan sekasortoisesta aikakaudesta, joka on kuitenkin kätkenyt sisälleen myös rakkaita kirjoja ja merkityksellisiä lukukokemuksia.

Näyttelyn on koonnut Erkki Tuominen Suomalaisen kirjan museo Pukstaaville lahjoittamansa exlibriskokoelman pohjalta.

10.01. 22.06.

Näyttelyt

Otoksia Jukka-Pekka Palviaisen kotikirjastosta

Kirjanystävän kirjahyllynäyttely 10.1.-22.6.2018

Pukstaavin Kirjanystävän kirjahyllyssä on 10.01.–22.06.2018 kirjailija Jukka-Pekka Palviaisen valitsema otos hänelle tärkeistä kirjoista vuosien varrelta. Jukka-Pekka Palviainen on laajasti tykätty ja tunnettu kirjailija, jolta ilmestyy uusia teoksia lähes joka vuosi. 

Kokoelmassa on mukana kirjallisuuden eri lajeja eri aikakausilta runoudesta sarjakuvaan ja romaaneista cd-levyihin. Valikoima on rajattu pikemmin sattumanvaraisesti kuin yksittäisen teeman mukaan, Palviainen kertoo. Kirjahyllyn kokoelma kuvaa hänen elämänkaarensa eri vaiheita. Erityisen vaikutuksen häneen teki jo lapsena Eduard Uspenskin Fedja-setä, kissa ja koira, jonka hän muistaa kuulleensa C-kasetilta Tarmo Mannin lukemana. Kirja on jatkanut matkaa hänen elämässään mukana, sillä sitä on luettu sittemmin myös omille lapsille ja päiväkotityössä monelle muullekin.

Nuoruuden vaiheilta hylly esittelee useammankin teoksen Pentti Saarikoskea, joista erityisesti Nuoruuden päiväkirjat kosketti aikoinaan nuorta runoilijanalkua. Palviainen harmittelee, että Anna-Leena Härkösen Häräntappoase jäi vielä johonkin kotihyllyn kartoittamattomaan nurkkaan, koska se oli yksi hänen lukiovuosiensa tärkeimmistä lukukokemuksista. Hän kuvailee olevansa kausilukija, jolle erityisesti kesäaika tarjoaa otollisen hetken paneutua kirjoihin. Hän kuvailee lähestyvänsä teoksia hitaasti, mutta tempautuvansa niiden pariin mielellään pidemmäksi aikaa kerralla.

Palviainen kirjoittaa sekä aikuisten romaaneja että lasten- ja nuortenkirjoja. Hän on saanut Topelius-palkinnon nuortenromaanista Joku vieraileva tähti (2011), ja tällä hetkellä hän kisaa Runeberg-palkinnosta lastenkirjallaan Allu ja salainen ihailija (2017).

09.11. 27.01.

Näyttelyt

Satu kuuluu kaikille

Satuaiheisia postikortteja Heidi Nummilan kokoelmista 9.11.2017–27.1.2018.

Pukstaavin galleriassa on 9.11.2017–27.1.2018 esillä satuaiheisia postikortteja. Postikortit ovat keräilijä Heidi Nummilan kokoelmasta. Korttien kuvituksessa vilisee sekä kotimaisia että ulkomaisia satuhahmoja Muumeista Punahilkkaan.

Gallerianäyttelyyn pääsee samalla lipulla kuin muuallekin Pukstaaviin (alle 18 v. ilmaiseksi, aik. 6/4e, museokortti käy). Näyttely on avoinna ti–pe klo 10–16 sekä la klo 10–15.

Ele polghe kiria quin sica waicka henues on wehe wica.

Mikael Agricola

Esipuhe Psalttariin