Kokoelmat

Aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä

Pukstaavi on suomalaisen kirjan ja kirjallisuuden kulttuurihistoriallinen museo, jonka tehtävänä on koota, tallentaa, tutkia ja välittää kirja-alan tietoa sekä vahvistaa ymmärrystä kirjan kulttuurihistoriasta ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä. Kokoelmat koostuvat kulttuurihistoriallisesta esinekokoelmasta, taidekokoelmasta, valokuvista, arkistosta, käsikirjastosta ja käyttökokoelmasta. Kokoelmiin on tallennettu myös aineetonta kulttuuriperintöä erityisesti lukukokemuksiin liittyen.

Museon kokoelmien luonne ja kartuttamisen periaatteet määritellään kokoelmapolitiikassa. Lataa tästä Pukstaavin kokoelmapoliittinen ohjelma. 
Lahjoitusten vastaanottamiseen vaikuttavat aineiston ainutlaatuisuus, historiallinen ja alueellinen edustavuus sekä näyttelytoiminnan päämäärät.

Pukstaavin kirjastoon tallennetaan kirjan kulttuurihistoriaan ja kirjan valmistukseen liittyvää kirjallisuutta. Kirjasto toimii käsikirjastona. Kirjasto on luetteloitu Pirkanmaan kirjastotietokantaan.

Pukstaavin kokoelmista vastaa amanuenssi Emilia Heikkilä,
emilia.heikkila(at)pukstaavi.fi, p. 050 313 1408

Lukukokemukset talteen -hanke 2017−2018

Miten tavoittaa suomalaisten lukukokemukset vuosittain osallistavasti ja innostavasti?

Vuosina 2017−2018 Pukstaavissa toteutettiin Lukukokemukset talteen -hanke Museoviraston rahoittamana. Pukstaavin tallennusvastuualueesen kuuluvat muun muassa lukeminen ja kirjallisuuden arki, lukukokemukset ja kirjallisuuden kulttuurihistoria.

Hankkeessa kehitettiin digitaalinen lukukokemusten verkkokeruualusta (https://lukukokemus.fi), luotiin yhteisöllinen lukukokemusten keruumalli sekä toteutettiin ensimmäinen valtakunnallinen suomalaisten lukukokemusten keruukampanja. Keruukampanjan teemana oli sadut Zacharias Topeliuksen juhlavuoden kunniaksi. Kerätty aineisto tallennettiin osaksi museon kokoelmia. Aineisto on yleisön ja tutkijoiden saatavilla.

Ensimmäisen valtakunnallisen lukukokemusten keruukampanjan aikana lukukokemuksia saatiin yhteensä 193 kappaletta. Vastauksissa kerrottiin mm. yhteisistä lukuhetkistä perheenjäsenten kanssa, lukemisen oppimisen kokemuksista ja lukemiseen liittyvistä peloista. Vastanneiden ikäjakauma oli tasainen. Vastauksia tuli 10-vuotiaista yli 60-vuotiaisiin. Isoimmat vastaajaryhmät olivat 10–19-vuotiaat (n. 36%) sekä 30–39-vuotiaat (n. 14%).

Lähitulevaisuudessa lukukokemusten keruumalli paketoidaan eri toimijoiden hyödynnettäväksi muun muassa kouluille, kirjastoille ja palvelutaloille. Keruumallia hyödynnetään myös museon yleisötyössä.

Vuoden 2019 valtakunnallinen keruukampanja toteutetaan syksyllä 2019. Teemana on urheilukirjallisuus.

Lisätietoa lukukokemusten keruusta antaa amanuenssi Emilia Heikkilä.

<Takaisin

Usko poikani unehes!

Eino Leino

Hymyilevä Apollo